Jälleen alkoi uusi viikko ja uudet kujeet, mutta palataan niitä ennen vielä hetkeksi viime viikkoon.
Visu opiskelut on nyt startattu ja fiilis on aivan super hyvä. En malttaisi odottaa, että päästään kunnolla käärimään hihat ja aloittamaan hommat.
Perjantaina pääsimmekin jo totisesti testailemaan visuaalisuuttamme taidemuseo Veturitallissa Salossa.
Näyttelyssä oli esillä valokuvaaja Stefan Bremerin teoksia.
Saimme opettajajaltamme Jolalta tehtävän taidenäyttelyssä. Jokaisen tulisi etsiä näyttelystä kolme kuvaa eirperustein.
 |
Valkoinen viiva. Intian valtameri. Sarjasta horisontti, 2016. Silisec, akryyli 70x100. Stefan Bremer
|
Ensimmäisenä piti löytää teos joka kuvastaisi parhaiten itseään. Valitsin kuvan Intian valtamerestä. Vesi on ehdottomasti mun elementti, rauhoitun parhaiten meren äärellä. Tämä teos valikoitui edustamaan minua myöskin siitä syystä, että juurikin tuossa samaisessa valtameressä toteutin yhden suurimmista haaveistani ja suoritin itselleni sukeltajakortin.
 |
Kurdilainen pakolaisisä ja kuva hänen kolmesta tyttärestään kotona Irakissa. Nuorin tytär hukkui merimatkalla Kreikkaan. Sarjasta Borderline, 2015. Pigmenttivedos 100x80. Stefan Bremer
|
Seuraavan teoksen tulisi puhutella katsojaa erityisesti ja se pitäisi esitellä esimerkiksi omalle puolisolle.
Käveltyäni tämän valokuvan eteen silmäni kostuivat välittömästi. Katselin kuvaa ja yritin mennä sen taakse. Oivalsin nopeasti tarinan, mutta minulle tämä teos merkitsi myös jotain muuta. Tämän teoksen haluaisin esitellä miehelleni ja sanoittaisin sen näin;
Elämä on tässä hetkessä ja nyt. Aivan liian usein antaudumme tämän ihanan kamalan älylaitteen otteeseen ja siinä samassa tämä hetki vilistää muistojemme ohi.
 |
Kirkko ja risti. Beninin maaseutu. Sarjasta Afrikka, 2002. Kromogeeninen värivedos 104x134. Stefan Bremer
|
Kolmannen kuvan piti yllättää katsoja. Tämä teos sai tunteeni vyörymään aika lailla laidasta laitaan. Kuvailisin seuraavaa teosta näillä kymmenellä adjektiivilla. Pelottava, kaunis, värikäs, jylhä, näyttävä, valtava, pitkä, suuri, viisas, lämmin.
Tehtävä oli mielenkiintoinen ja sopivasti haastava. Ennen kaikkea omien ajatusten purkaminen tekstiksi sai ajoittain aivot heittelemään isompiakin voltteja suuntaan jos toiseen. Mutta tässä sitä ollaan ja ensimmäinen teksti on nyt ulkona.
-Miia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti